Anne Heinola: Tiiviyden riemuvoitto on yksinkertaistus
Yksi viime vuoden puhutuimmista aiheista kestävien kaupunkiympäristöjen saralla oli tiivistäminen vs. viherympäristöt. Aiheesta järjestettiin lukuisia tilaisuuksia ja seminaareja, mukaan lukien Syken syksyllä järjestämä RASTI-seminaari, jossa tiivistyvän kaupungin ja viherympäristön aihepiiriin paneutui noin 340 osallistujan ennätysyleisö. Tämä blogini perustuu pitkälti RASTI-seminaarin antiin.
Tiivis rakenne tukee muun muassa energian ja resurssien säästöä sekä joukkoliikenteen hyvää palvelutasoa. Se voi säästää laajoja luontoalueita, kun uusien rakennuspaikkojen raivaamisen sijaan kaupunkia voidaan täydentää.
Tiiviydellä on kuitenkin omat varjopuolensa, eikä se yksin takaa kestävää yhdyskuntarakennetta, ja myös viherympäristöillä on omat etunsa. Tiiviin rakentamisen varjopuolia voivat olla ihmispaljous ja viheralueiden suuri käyttöpaine, tiivis keskittymä voi olla kaukana keskustasta ja jäädä ilman joukkoliikenneyhteyksiä, ja uudet keskittymät luovat infran rakennuspainetta.
Toteutustavalla – sillä miten tehdään – on paljon merkitystä.
Apua ilmastoresilientin kaupungin suunnitteluun
Kaupungeista tulee tiivistyessään yhä alttiimpia ilmastonmuutoksen myötä lisääntyville hulevesitulville. Kaupungin tiivistyessä läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa, jolloin hulevedet eivät pääse imeytymään maaperään. Nykyinen hulevesiverkon kapasiteetti ei ehkä enää riitä, tai vesille ei yksinkertaisesti ole tilaa. Maan pinnan lisäksi täyttä voi olla myös maan alla.
Ilmastoresilientin kaupungin suunnittelijoille on tarjolla apua. Uudella yleispiirteisellä Syken hulevesitulvakartalla voi alustavasti arvioida hulevesitulvariskejä ja suunnitella alueita sen mukaisesti.
Monet luontopohjaiset ratkaisut voivat auttaa hulevesien ohjauksessa ja viivyttämisessä ja samalla tukea luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkivihreä on meluntorjuja ja hiilinielu. Lisäksi se muodostaa suotuisia pienilmastoja ja lieventää lämpösaarekkeita. Latvuspeittävyyden katsotaan parantavan kaupungin ilmastoresilienssiä. Kaupungin keskellä oleva puistoalue ei tietenkään ole hiilinieluna samaa luokkaa kuin metsä, mutta kaupunkivihreä tarjoaa monenlaisia suuria hyötyjä.
Maankäytön suunnitelmia voi tarkastella Syken hiilikartan avulla. Helsingin yliopiston vetämässä Co-carbon-tutkimushankkeessa kehitetään laskuria, jolla tieto kaupunkivihreän hiilinieluista saataisiin osaksi monelle suomalaiskaupungille tuttua tonttikohtaista viherkerrointyökalua. Laskurin integroimista Syken hiilikarttaan selvitetään.
Työvälineitä luonnon monimuotoisuuden tukemiseen tarjoavat esimerkiksi tonttikohtainen viherkerroin, kehitteillä oleva alueellinen viherkerroin ja ARVO-hankkeen esiin nostama villiinnyttäminen.
Mitä muuta vehreä kaupunki voi olla?
Viher- ja vesialueet tekevät kaupungeista viihtyisämpiä ja edistävät ihmisten kävelyä. Kun lyhyitä matkoja liikutaan kestävin kulkumuodoin, on kaupunkikin paljon elävämpi. Luonto- ja viheralueilla on lisäksi muita terveyshyötyjä, kuten immuniteetin vahvistaminen, fyysisen aktiivisuuden lisääminen sekä psyykkisen terveyden edistäminen elpymisen ja stressin madaltamisen kautta. Luken ja THL:n selvityksessä arvioidaan luontoympäristöjen terveystaloudellisen kokonaispotentiaalin olevan Suomessa 2,5 miljardia euroa vuodessa. Vehreässä kaupungissa myös ihminen voi paremmin.
Mistä tähän sitten saadaan tilaa?
Yksi selkeä vastaus on autoilta ja niiden vaatimasta infrastruktuurista. Autoilun tilankäyttö on varsin tehotonta. Ei kannata pelästyä, ei tässä autoilun täystuhosta puhuta. Mutta kannattaa miettiä, mitä kaikkea muuta autojen vaatimalla tilalla – tai edes osalla siitä – voisi tehdä. Mitä haittoja poistuisi tai vähenisi, jos tilaa käytettäisiin toisin?
Vähällä käytöllä olevia tiloja voidaan suunnitella uudelleen, jotta laajentamista uusille luontoalueille vältetään. Maankäytölle voidaan muutoinkin etsiä luonnon kannalta viisainta sijaintia kuntarajat ylittävästi. Tiiviyden ja vehreyden ei tarvitse sulkea toisiansa pois, jos olemme valmiita ajattelemaan tilankäyttöä uudelleen ja siirtymään vahvan kestävyyden ja planetaarisen hyvinvoinnin ohjaamaan suunnitteluun.
Keskustelua aiheesta jatkaa muun muassa maanantaina 24. maaliskuuta julkaistava Syken policy brief.
Jos kestäviin kaupunkeihin liittyvät aiheet kiinnostavat, niin RASTI-seminaari on tästedes Kestävät yhdyskunnat -päivä. Seuraava on tulossa syyskuussa kestävästä asumisesta.
Anne Heinola on toiminut tutkijana Syken yhdyskuntaratkaisut-yksikössä. Tällä hetkellä hän työskentelee suunnittelijana kansainvälisissä asiantuntijapalveluissa. Annen vapaa-aika kuluu lukuisissa harrastuksissa: lattaritansseissa, laulaessa, ystävien kanssa pelailemassa, ulkoilemassa ja saunomassa.
Tutustu myös:
- Elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu Liiteri
- Pidä kiinni kaupunkiluonnosta! – webinaari Syken uusista policy briefeistä 24.3.2025 klo 14–15
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.