Vuosikatsaus 2024

Maailman ajautuminen ennakoimattomasti etenevään geopoliittiseen murroskauteen vaikutti vuonna 2024 entistä voimakkaammin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) toimintaympäristöön. Yhteiskuntien huomio siirtyi kauemmaksi ihmiskunnan aikaansaamasta ympäristön kolmoiskriisistä, jonka torjuminen vaatisi yhä kiireellisemmin nykyistä voimakkaampia panostuksia. Ympäristökriisien torjuminen ei ole pois turvallisuudesta, vaan resilientin ja kokonaisturvallisen yhteiskunnan kulmakiviä.

Geopoliittisen turbulenssin rinnalla Suomessa kärjistyi huoli julkisen talouden kestämättömyydestä ja taloutemme seisahtumisesta. Syke suunnitteli valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa omalta osaltaan, vaikka ohjelmaan liittyvät budjettileikkaukset kohdistuvat Sykeen raskaammin vasta vuosina 2026–2027. Vuonna 2024 Syken ulkopuolisen rahoituksen osuus budjetista säilyi muihin suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin verrattuna erittäin korkeana (62 %). Henkilötyövuodet vähenivät 671:en eli 1,6 prosentilla vuodesta 2023. Osana julkisia T&K-panostusten lisäyksiä valtion tutkimuslaitoksille myönnettiin rahoitus post doc -ohjelmaan. Syke sai mahdollisuuden palkata 30 henkilötyövuoden edestä väitelleitä tutkijoita, joiden rekrytointi käynnistyi vuonna 2024.

Talous- ja hallintojärjestelmien kehittäminen voi vahvistaa taloutta ja edistää kestävyysmurrosta

Kuten turvallisuutta, myös taloutta voidaan vahvistaa toimilla, jotka samalla edistävät kokonaiskestävyyttä. Kestävyysmurros vaatii siirtymää lineaaritaloudesta kiertotalouteen, mikä voi tuottaa myös kustannussäästöjä. Vuonna 2024 julkaistiin Syken johdolla materiaalivirta-analyyseihin pohjautuvat Suomen kiertotalousskenaariot vuoteen 2035. Ne osoittavat millaiseen resurssitehokkuuteen Suomessa voidaan päästä ja mitä etuja siitä seuraisi.

Digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan tehostaa hallintoa. Esimerkiksi alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen tueksi Sykessä tehtävä, kansallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti tehostaa jatkossa rakentamisen tilastointia ja kiinteistöverotusta.

Syke ajoi ympäristön ja ympäristöviisaan Suomen etua maailmalla

Missionsa mukaisesti Syke toimii monipuolisesti tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinnassa. Eurooppalaisten ympäristövirastojen yhteistyöryhmässä koottiin ja julkaistiin syksyllä 2024 keskeisiä kestävyystavoitteita Euroopan komission uuteen työohjelmaan. Erilaisten seurantojen, tietojärjestelmien, raportointien ja viranomaistehtävien lisäksi Syke tukee päätöksentekoa muun muassa tiedepaneeleissa ja asiantuntijaryhmissä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Joulukuussa käynnistyi Syken asiantuntemusta laajasti yhdistävä, Ukrainan ympäristöturvallisuutta kehittävä hanke.

Syken työn laatu entistäkin korkeampaa ja tuottavuuskin kääntyi nousuun

Vuonna 2024 Syken uudistuminen alkoi näkyä tuottavuuden nousuna. Sekä tieteellisiä että ammattiyhteisöille suunnattuja artikkeleita julkaistiin noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Tieteellisten julkaisujen laatua kuvaavan TOP 10 -viittausindeksin arvo on Sykellä pitkään ollut maamme tutkimuslaitosten kärkeä, ja se jatkoi edelleen nousuaan. Syken paikkatietoaineistojen merkityksellisyyttä ja käytettävyyttä kuvastaa rajapintojen käyttömäärän kasvu lähes neljänneksellä.

Syken koordinoima merentutkimuksen infrastruktuuri FINMARI valittiin uudestaan vuonna 2024 päivitetylle kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Digital Waters -konsortion (DIWA) partnerina Syke osallistuu nyt ensimmäistä kertaa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan, joka tukee korkeatasoista tutkimusta sekä sen taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vuoteen mahtui myös ensimmäinen Sykelle myönnetty Euroopan tiedeneuvoston (ERC) rahoitus.

Epävarmasta maailmanajasta huolimatta Syke on nyt hyvässä asemassa suuntaamaan toimintaansa kaudelle 2026–2030, jonka strategian valmistelu käynnistettiin vuonna 2024. Sitä ennen Syken yhteisö kuitenkin juhlii organisaation 30-vuotista taivalta vuonna 2025 teemalla ”pidä kiinni hyvästä”. Tänäkin vuonna iskulauseemme mukaisesti “teemme tiedolla toivoa”.